Ranuan päättäjät tutustuivat Sodankylän elinvoiman salaisuuksiin

Mukana oli valtuutettujen lisäksi viranhaltijoita. Retken tarkoitus oli kuulla Sodankylän kunnan opit kaivokseen varautumisesta ja matkailun edistämisestä sekä tutustua ja edistää hyvää yhteishenkeä.

Sodankylän kunnanvirastolla vastassa oli kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen sekä viranhaltijoita ja kuntapäättäjiä.

– Sodankylässä on kova pöhinä päällä. Viime vuonna tehtiin 11 miljoonaa ylijäämäinen tilinpäätös, Rantapelkonen kehui.

Noin 8100 asukkaan Sodankylän kunnalla on monipuolisesti tulonlähteitä, kuten energiayhtiöiden omistuksia, kiinteistöverot kuudesta vesivoimalasta ja uutena myös kaivosvero. Tuulivoima tuo noin 600 000 euroa verotuloja vuodessa.

Sodankylässä myös elinkeinoja on monipuolisesti: kaivosteollisuutta, matkailua, Puolustusvoimat ja Nato, tieteellinen toiminta, poronhoito ja luontaiselinkeinot sekä palveluala.

Sodankylässä yrityselämällä pyyhkii hyvin, sillä aloittaneita yrityksiä syntyy enemmän kuin niitä lopettaa. Etenkin malminetsinnässä ja louhinnassa on paljon aloittavia yrityksiä. Sodankylässä on runsaat 700 yritystä.

Työttömyysaste Sodankylässä on Lapin pienin, 7,6 prosenttia, kun Ranualla se on 9,8. Luvut ovat heinäkuulta 2025.

Keskellä Lappia ja maan aarteita

Rantapelkosen mukaan Sodankylän menestystekijä on sijainti keskellä Lappia, vihreän kiven vyöhykkeellä, Suomen geologisessa keskipisteessä. Sodankylässä on malmiesiintymät, jotka ovat tuoneet kaivosteollisuutta ja muita palveluja paikkakunnalle.

Jääkäriprikaatia oltiin lakkauttamassa vuonna 2015, mutta onneksi se säilyi. Nyt varuskuntaan ollaan tekemässä noin 100 miljoonan euron investointi rakennuksiin. Parin vuoden aikana Jääkäriprikaatiin on rakennettu yli 400 petipaikkaa ulkomaalaisia sotilaita varten. Niitä tarvitaan, koska Naton FLF-joukkoja sijoitetaan Sodankylään.

Sodankylässä on toiminnassa tällä hetkellä yksi kaivos, Bolidenin Kevitsan kaivos. Sodankylään on suunnitteilla kaksi muuta kaivosta, Sakatti ja Ikkari. Sakatti on Lapin ainoa kaivosprojekti, jolla on EU:n kriittisen strategisen hankkeen status ainoana Lapissa. Se sijaitsee osaksi Viiankiaavan Natura-alueen alla. Vielä ei tiedetä, mitä kriittisen strategisen hankkeen status käytännössä tarkoittaa.

Sodankylän kunta suhtautuu kaivostoimintaan ja malminetsintään myönteisesti.

– Kaivostoiminta edistää merkittävästi muun muassa kunnan elinvoimaa, työllisyyttä, toimeentuloa sekä kuntataloutta, Rantapelkonen kertoo.

Kevitsan kaivos on toiminut yli 10 vuotta ja siihen suhtaudutaan yleisesti myönteisesti. Ikkarin kaivoshankkeeseen suhtautuu myönteisesti 71 prosenttia kuntalaisista, Sakattiin taas 50 prosenttia kuntalaisista.

Kaivoksesta isot verotulot

Kevitsalla on suuri aluetaloudellinen merkitys Sodankylässä. Kaivoksella on kaivosyhtiön omia ja aliurakoitsijoiden työntekijöitä yhteensä noin 860. Puolet henkilöstöstä asuu Sodankylässä. Kaivoksen omat työntekijät maksavat noin 7,5 miljoonaa euroa tuloveroja, yhtiö maksaa yhteisöveroa 14,1 miljoonaa euroa. Näistä vain osa tulee Sodankylän kunnalle. Boliden Kevitsa tukee paikallista harrastus- ja kulttuuritoimintaa 88 000 eurolla vuodessa. Kaivosmineraaliveroa yhtiö maksaa 7,35 miljoonaa euroa, josta Sodankylän kunta saa 4,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroa kaivos maksaa 775 000 euroa vuodessa Sodankylän kunnalle. Kaivosyhtiö tekee hankintoja paikallisilta toimijoilta 21 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Kaivoksella on todella iso merkitys alueen elinvoimalle ja työllisyydelle, Rantapelkonen summaa.

Yritysten verotuloista kaivostoiminnan osuus Sodankylässä on peräti 85 prosenttia, kun esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus on alle kuusi prosenttia.

Kaivosbuumi on kääntänyt kunnan talouden. Viime vuonna väkilukukin kasvoi täpärästi yhdellä henkilöllä.

Kasvulla on myös kääntöpuolensa: kaikki oppilaat eivät olekaan mahtuneet uuteen Tähtikunnan kouluun.

kolme uutta kaivosta tulossa

Jos kaikki suunnitellut kaivoshankkeet toteutuvat, Sodankylässä voi olla kolme kaivosta toiminnassa 2030-luvulla – ja Ranualla mahdollisesti Suhangon kaivos. Lisäksi Lapissa toimia tulevaisuudessa Rajapalojen ja Hannukaisen kaivoshankkeet.

– Tämä tarkoittaa, että tarvitaan arviolta yli 2000 työpaikkaa 2030-luvulla. Mistä osaava työvoima saadaan? Jos nyt on vaikea saada työpaikkaa, mikä on tilanne silloin? Tälläkin hetkellä sodankyläläisissä firmoissa on yli sata työpaikkaa auki.

Pelkona on, että moni kaivoksilla töissä käyvä tulee ulkomailta ja lähtee viettämään vapaapäiviä kotiinsa eivätkä he maksa verojaan kaivospaikkakunnille.

Sekä Sodankylän että Ranuan edustajat toivovat, että koulutuksen järjestäjät havahtuvat tarjoamaan kaivosalan koulutusta nykyistä enemmän ja monipuolisemmin.

Sodankylässä on tehty yhteistyötä koskeva aiesopimus Anglo Americanin Sakatin kaivoshankkeen kautta.

– Sopimuksen tavoite on saada yhtiö sitoutumaan kunnan kehittämiseen. Toinen tavoite on läpinäkyvyys ja luottamuksen rakentuminen kunnan ja yhtiön välille.

Sodankylässä on pulaa asunnoista etenkin kirkonkylällä ja sen lähiympäristössä. Rakennusliikkeitä ei ole saatu houkuteltua rakentamaan riittävästi asuntoja paikkakunnalle. Kunnan asuntoyhtiö Asentopuulaaki Oy rakensi hiljattain 36 vuokra-asuntoa ja ne menivät hetkessä. Kun monilla on vaikeuksia saada lainaa pankista, kunta on ottanut uudenlaiset keinot käyttöön: kunta rakennuttaa omakotitaloja, jotka voi ostaa, lunastaa vuokraamalla tai vuokrata normaalisti. Omakotitaloista kolme tulee kirkonkylälle ja kolme Luostolle.

– Tällaisissa tilanteissa kunta joutuu ottamaan sellaisia tehtäviä, jotka eivät sille kuulu.

Matkailu ja kaivos mahtuvat samaan kuntaan

Rantapelkonen huomauttaa, että Sodankylässä on Kittilän tapaan onnistuttu sovittamaan yhteen kaivos ja matkailu, sillä kaivokset ovat riittävän kaukana matkailukeskuksista.

Matkailua kehitetään Sodankylässä lukuisilla hankkeilla. Matkailun kasvu näkyy paikkakunnalla, sillä meneillään useita isoja yksityisiä investointeja. Esimerkiksi hotellia laajennetaan 13 miljoonalla eurolla ja paikkakunnalle rakennetaan ainakin kahta useamman miljoonan euron useamman mökin hanketta.

Sodankylän kunta on mukana kolmen kuntaa kattavassa Visit Pyhä-Luosto -yhdistyksessä. Sodankylä maksaa jäsenyydestä vuosittain 45 000 euroa, Kemijärvi ja Pelkosenniemi vajaat 20 000 euroa kumpikin ja loput tulevat yrityksiltä. Yhdistyksen aloittaessa sen budjetti oli noin 100 000 euroa. Nyt budjetti on yli 500 000 euroa, kun yritykset ovat kasvaneet ja kehittäneet toimintaansa. Yritykset maksavat yhdistykselle tietyn prosentin liikevaihdostaan.

Valtuuston puheenjohtaja: vallan mainio reissu

Ranuan valtuuston puheenjohtaja Keijo Ruonala on tyytyväinen valtuustoretken antiin.

– Vallan mainio reissu. Saimme perusteellisen esittelyn siitä, mitä haasteita kaivos tuo ja vinkkejä kaivokseen varautumiseen. Kaavoitus nousi keskeiseksi asiaksi. Ranualla kaivokseen varautuminen on niin hyvällä mallilla kuin voi olla, Ruonala kertoo.

Mieleen jäi esimerkiksi kaivosyhtiön panostaminen sosiaaliseen hyväksyttävyyteen tukemalla paikallisia yhdistyksiä ja urheiluseuroja.

– Kaivokset tuovat verotulojen lisäksi paljon muitakin hyviä asioita. Kaivos synnyttää paikkakunnalle paljon muuta teollisuutta ja palveluja.

Hän lisää, että keskusteluissa nousi esille Sodankylää ja Ranuaa yhdistävät tekijät: työvoiman saannin ja koulutuksen haasteet.

– Olisi hyvä tavata uudelleen ja miettiä, onko näille mitään tehtävissä.

Valtuustoretkellä oli virallisen ohjelman lisäksi myös paljon keskusteluja ja rentoa yhdessäoloa.

-Saavutimme reissulle asetetut tavoitteet.

Edellisen kerran Ranuan valtuustoretki järjestettiin Sallaan vuonna 2023. Vuonna 2022 retki tehtiin Kittilään ja Kolariin. Kunnan viranhaltijoita ja henkilöstöä vieraili Sodankylässä tammikuussa 2022.