Siirry sisältöön

Yleistietoa Ranuasta

Tällä sivulla on yleistietoa Ranuasta.

Ranua on noin 3600 asukkaan rohkea ja kesyttämätön kunta Etelä-Lapissa.

Ranua on Suomen suovaltaisin kunta. Pinta-alasta yli 60 prosenttia on eri tyyppisiä soita. Ranua tunnetaan Suomen hillapitäjänä. Ranualla on noin 300 yritystä.

Tunnetuin käyntikohde on läpi vuoden avoinna oleva arktinen Ranuan eläinpuisto. Myös Simojärvi ja muut luontokohteet sekä maineikkaat moottorikelkkareitit houkuttelevat Ranualle.

Naapurikuntia ovat Rovaniemi, Posio, Simo, Tervola, Pudasjärvi ja Ii. Ranualta on Rovaniemelle (lähin lentokenttä ja rautatieasema) 82 km, Kemiin 119 km ja Ouluun 160 km.

Ranuan kunnalla on noin 170 työntekijää. Kunnalla on kolme tytäryhtiötä: Ranuan Seudun Matkailu Oy, Ranuan Infra Oy ja Ranuan Vuokra-asunnot Oy.

3599

väkiluku (31.12.2023)

3696,8

km² pinta-ala

8,1

Veroprosentti 2025

Kuntatalous

Tuloveroprosentti on 8,1 (2025), vuosikate -73 €/asukas ja velkaa 3195 €/asukas (2023).

Kuntastrategia

Ranuan uuden kuntastrategian tavoitteena on, että Ranua on vuonna 2030 rohkeasti uudistuva ja yritteliäs kunta, jonka elinvoima kumpuaa aktiivisesta yhteisestä sekä monipuolisesta elinkeinoelämästä ja rikkaasta luonnosta. Kunnan arvoja ovat rohkeus, yritteliäisyys, lapsiystävällisyys, avoimuus ja vastuullisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että Ranua on yritysmyönteinen kunta, joka ottaa kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa huomioon lasten oikeudet ja hyvinvoinnin.

Ranuan kuntastrategia 2022-2030

Hallintosääntö, konserniohje, sisäisen valvonnan ohje, Tietoturva- ja tietosuojapolitiikka

Hallintosääntö

Konserniohje

Sisäinen valvonnan ohje

Tietoturva- ja tietosuojapolitiikka

Kunnan perimiä maksuja

Rakennusvalvonnan taksa

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2023

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2022

Erämaapitäjästä rohkeaksi kehittäjäksi – historiaa lyhyesti

Ranuan erämaapitäjä syntyi Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen laitamaista ja köyhästä kansanosasta. Sadassa vuodessa Ranuasta on kasvanut aidosti kehittyvä kunta, jonka juuret ovat yhä hillasoilla ja rohkeudessa löytää ja tehdä uusia asioita.

Ottaen huomioon esi-isiemme monet puutteet, ovat nykypuutteet niihin verrattuna aivan pienet – Evert Lohi

Perustamisvuonna 1917 Ranuan alueella asui 2 769 ihmistä ja väkimäärä kasvoi vauhdilla. Suurperheet riipivät elantonsa pelloilta ja karjasta, metsästä ja järvistä.

Vuonna 1931 ilmestynyt maantieteellinen käsikirja luonnehti ranualaisia jäyhiksi ja vaatimattomiksi Pohjolan asukkaiksi. Vaatimattomia oltiin, mutta kun lapsikatras kasvoi vuosi vuodelta, oli pakko keksiä uusia keinoja tehdä elantoa.

Sotavuodet koettelivat Ranuaa ankarasti. ”Ottaen huomioon esi-isiemme monet puutteet, ovat nykypuutteet niihin verrattuna aivan pienet”, kirjoitti ranualainen Evert Lohi talvella 1942 ilmoituksessa, jonka tarkoitus oli rauhoitella leivän puutteesta kärsiviä ranualaisia.

Sotavuosina 1939-1945 kaatui 200 ranualaista, 4,4 prosenttia pitäjän väkiluvusta. Koko Suomen väestöstä sai sodassa surmansa 2,3 prosenttia.

Ranualaista sisukkuutta tarvittiin taas, ja Lapin sodan raunioille kasvoi luontoelinkeinoista voimakkaasti elävä kunta.

Jo 1980-luvulle tultaessa Ranuan erämaapitäjä oli kasvanut rohkeaksi kehittäjäkunnaksi, joka muun muassa perusti arktisen eläinpuiston. Eläinpuisto onkin yleistietoa Ranuasta parhaimmillaan. Pian Ranua tunnettiin jo kohteena, jossa voi nähdä jääkarhuja ja jonka laajoilla ja rikkailla hillasoilla helpottuu kovinkin hillakuume.

Eläinpuisto Ranuan taajaman läheisyydessä on edelleen paikkakunnan matkailun vankka kulmakivi. Tehtävänsä teki myös lyhyeksi kokeiluksi jääneet Simojärven sukellusveneristeilyt. Ranuan matkailuvalteista puhuttiin naapurimaita myöten, kun ranualainen matkailun pioneeri hankki Simojärvelle sukellusveneen turistikäyttöön. Toinen osui ja toinen upposi, mutta molemmat kuvaavat hyvin sitä rohkeutta, jolla Ranuaa tänäänkin kehitetään.

Vaikka väki vähenee Ranualla niin kuin monissa muissakin pohjoisen kunnissa, yritysten määrä kasvaa.

Matkailijat tulevat Ranualle kokemaan narisevan pakkasen eläinpuiston poluilla, valoisan kesäyön hillasuolla, arktisen kevään ihmeen ja revontulien täyttämän taivaan järven yllä.

Valmisteilla olevien kaivos- ja tuulivoimahankkeiden toteutuminen tuovat lähivuosien aikana Ranualle runsaasti uusia työpaikkoja ja vahvistavat alueen elinvoimaa.

Ranualla ihmisten ja yritysten juuret ovat luonnossa; lukuisilla hillasoilla, etelälappilaisissa metsissä ja järvissä. Ranualla on aina luotettu rohkeasti aitouteen, arktiseen luontoon ja sen neljään vuodenaikaan.

Moni Ranuaan tutustunut palaa takaisin, löytää täältä kodin ja uusia mahdollisuuksia rohkeampaan ja hyvinvoivaan elämään.

Suosituimmat sivut

Esityslistat ja pöytäkirjat

Päätöksenteko

Yhteystiedot

Ranuan kunta

Luottamushenkilöt

Tietosuoja ja saavutettavuus