Valtuustoretkellä tutustuttiin Ylitornion kuntaan ja yrityselämään

Vierailu alkoi Ylitornion kunnantalolta, jossa kuultiin kunnan ajankohtaiset kuulumiset. Kunnanjohtaja Jarmo Pienimäki kertoi muun muassa, että Ylitornio on asukasluvultaan Ranuan kokoluokkaa. Ylitornion erityispiirteitä ovat valtakunnan raja eli Tornionjoki sekä maayhteys Ruotsiin.

Rajapitäjässä on metalli- ja konepajateollisuutta, betoniteollisuutta, maanrakennusta sekä muun muassa kuljetusalan yrityksiä.

Matkailu on tärkeä elinkeino Ylitorniolla. Aavasaksa on Lapin ensimmäisiä matkailukohteita, ja sinne rakennettiin Keisarinmaja jo Venäjän vallan aikana.

– Meillä on hyvä sijainti rajalla ja kahden maan markkinat. Moni paikallinen käy Ruotsissa töissä. Meiltä on totuttu lähtemään työn perään, Pienimäki kertoi.

Ylitornion ja Rovaniemen rajalle suunnitellaan Rajapalojen koboltti- ja kultakaivoshanketta. Lähes koko esiintymä sijaitsee Ylitornion puolella. Ylitornion puolella sijaitsee myös hankealueen Natura-luonnonsuojelualue. Mahdollisen kaivoksen verotuloista suurin osa näyttäisi kuitenkin menevän Rovaniemelle. Ylitornion kunta haluaa asiaan muutoksen, jotta  saisi hankkeesta enemmän tuloja. Goldsky Resourcesin, entisen Mawson Oy, hanke on ympäristövaikutusten arviointi- ja suunnitteluvaiheessa.

Sivistysjohtaja Hanna Lintupuro esitteli Ylitornion kunnan sivistystoimea. Kunnassa toimii harvinainen yksityinen lukio. Ylitorniolla ei ole koskaan ollut kunnallista lukiota, vaan yksityiset henkilöt perustivat lukion 1960-luvulla, jotta paikkakunnalle saatiin lukiokoulutusta.

Ylitorniolla on lakkautettu useita kouluja, ja jäljellä on yksi, Ainiovaaran koulu. Siellä on 233 oppilasta. Ranualla oppilaita on noin 400.

Ylitorniolla on yhteisiä opettajia naapurikunta Pellon kanssa. Myös kirjasto ja kansalaisopisto ovat yhteisiä Pellon kanssa.

Vireä yrityspitäjä

Ylitornion yrityselmästä kertoivat yrityseneuvoja Juhamatti Konttaniemi ja elinvoimakoordinaattori Josefi Kauppila.

Ylitornio on vireä yrityspitäjä, sillä paikkakunnalla on noin 400 yritystä. Se on noin sata enemmän kuin Ranualla.

Myös Ylitorniolle on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita. Näistä pisimmällä ollut Reväsvaaran hanke kaatui maisemallisiin syihin.

Ylitorniolle suunnitellaan myös uutta kauppapaikkaa Torniontien varteen. Hankkeen takana on Nordicon Oy. Yhtiö teki aluevarauksen kesäkuussa, mutta kunnalla ei ollut vierailun aikaan vielä uutta kerrottavaa asiasta.

Rekisteröityjä majoitusliikkeitä Ylitorniolla on seitsemän, ja niissä on yhteensä 490 petipaikkaa. Ulkomaisista matkailijoista ylivoimaisesti suurin ryhmä ovat ranskalaiset. Seuraavaksi eniten matkailijoita Ylitorniolle tulee Belgiasta, Saksasta ja Alankomaista.

Yrittäjien palvelua parannetaan

Illalla Ranuan päättäjät, yrittäjät ja viranhaltijat pohtivat yhteisessä työpajassa yrittäjien palvelemista nykyistä paremmin kunnassa. Yhdessä pohdittiin, minkälaista kitkaa yrittäjät kohtaavat, kun he asioivat kunnan kanssa. Keskustelu oli vilkasta ja esiin nousi erityisesti toive saada vastauksia ja palvelua nykyistä nopeammin.

Työpajan tuloksena syntyi ajatus uudesta toimintamallista, jolla yrittäjien yhteydenottoihin vastataan entistä paremmin ja nopeammin. Toimintamalli otetaan käyttöön valmistelun jälkeen ja sen toimivuudesta kerätään palautetta yrittäjiltä.

Kaamos Lodge nousi Aavasaksalle nopeasti

Ranualaiset saivat myös kuulla ruotsalaiselta yrittäjältä Johan Väisäseltä esittelyn Kaamos Lodgesta, Aavasaksan uudesta matkailukohteesta. Joulukuussa 2025 avatussa kohteessa on 80 kahden henkilön kammia, jotka on rakennettu maan sisään. Majoitusyksiköt muistuttavat Taru sormusten herrasta -elokuvien hobittien kotikoloja. Majoituksen lisäksi alueella on ravintola ja kylpylä.

Hanke sai alkunsa, kun Väisänen tapasi Ylitornion kunnan elinkeinoväkeä. Hän näki Aavasaksa Master Planin eli alueen uuden kehittämissuunnitelman.

– Ihmettelin, miksi kukaan ei ollut rakentanut tänne. Kunnan edustaja vastasi, että kukaan ei ollut kysynyt sitä aiemmin, Väisänen muisteli.

Hanke vietiin läpi 1,5 vuodessa, ja nyt on alkamassa toinen talvi. Väisänen on aiemmin rakentanut matkailukohteita Ruotsissa. Suomessa haasteita ovat aiheuttaneet kieli sekä maiden väliset erot rakentamiseen liittyvässä byrokratiassa.

– Ajattelin, että Suomessa olisi helpompaa, mutta se oli erittäin byrokraattista ja hankalaa. Suomi on tunnettu matkailumarkkina, joten ajattelin, että hankkeille olisi pikakaista, mutta olin väärässä.

Väisäsen ja kumppaneiden konsernilla on Suomessa ja Ruotsissa useita kohteita, lähes tuhat vuodepaikkaa, melkein 700 rekikoiraa ja liikevaihtoa noin 21 miljoonaa euroa. Toinen konsernin Suomen kohteista on Pello Valkea Lodge.

Betonituotteita Ylitorniolta Suomeen ja Ruotsiin

Yritysvierailuja tehtiin myös YBT ja Kuljetus P Koivisto Oy.

YBT tarina sai alkunsa vuonna 1958, kun Erkki Alapuranen perusti sementtivalimon Ylitorniolle. YBT Oy perustettiin vuonna 1992, ja osakkaina olivat Erkki Alapuranen ja hänen poikansa. Erkki Alapuranen toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2017 eli kuolemaansa saakka.

YBT valmistaa betonirakentamiseen seinä-, runko-, laatta- ja infratuotteita. Yrityksellä on tehtaat Ylitorniolla, Vaalassa ja Kuhmossa. Yritys toimii myös Ruotsissa, jossa se omistaa yhtiön yhdessä Luja Betoni Oy kanssa. Prefabmästarna Sverige AB on tehtaat Norsjössä ja Öjebynissä.

Perheyritys on ottanut käyttöön runsaasti uutta teknologiaa, muun muassa kehittämällä työssä tarvittavan puhelinsovelluksen ja oman toiminnanohjausjärjestelmän. Päästöjä on vähennetty, ja tavoitteena on kutistaa ne mahdollisimman pieniksi.

YBT viime vuosien suurimpia urakoita on ollut Kemin Metsä Fibren tehdas. Yritys on toimittanut myös esimerkiksi Kiirunan uuden kaupungintalon elementit sekä betonirakenteita ruotsalaisiin paperitehtaisiin.

Kuljetusyritys kasvoi yhdestä sora-autosta 14 kuorma-autoon

Toinen vierailukohteena olleista perheyrityksistä oli Kuljetus P Koivisto Oy. Ranualaiset ottivat vastaan Helena Koivisto ja yksi perheen pojista, Juha Koivisto.

Perheen isä Petri Koivisto perusti yrityksen vuonna 1995. Hän toimii edelleen toimitusjohtajana ja oli vierailun aikana ajamassa soraa.

Yritys aloitti yhdellä sora-autolla, ja nyt kuorma-autoja on 14. Yritys kuljettaa maansiirtokoneita ja muita raskaita työkoneita, nostureita ja niiden osia, teräs-, silta- ja betonirakenteita, tuulivoimaloiden osia sekä muuta leveää, korkeaa, pitkää tai painavaa.

Kuljetus P Koivisto Oy ajojen määrä on lähes miljoona kilometriä vuodessa, ja polttoainetta kuluu 340 000 litraa.

Puolet kuljetuksista on kansainvälisiä. Ruotsi on yritykselle tärkeä markkina-alue, ja siellä toimii yrityksen tytäryhtiö. Ruotsissa toimivat autot ovat Ruotsiin rekisteröityjä. Yksi syy tähän on ulkomaisilta autoilta perittävä tievero, joka on 13 euroa päivässä tai 45 euroa viikossa. Suomessa ulkomaisilta rekoilta ei peritä vastaavaa maksua tai veroa.