Ranuan yläkoululaiset menestyivät erinomaisesti PISA-tutkimuksessa

Keväällä 2025 toteutettuun tutkimukseen osallistui Ranualta 38 yläkoululaista. Koko Suomessa tutkimukseen osallistui 7 668 oppilasta 235 koulusta. Tutkimuksessa arvioitiin 15-vuotiaiden nuorten osaamista, ja sen pääarviointialueena olivat luonnontieteet.

Ranualaiset saavuttivat luonnontieteissä keskimäärin 531 pistettä, lukutaidossa 504 pistettä, matematiikassa 490 pistettä ja ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa 532 pistettä.

Kaikilla neljällä osaamisalueella Ranuan tulokset ylittivät suomalaisten koulujen ylimmän neljänneksen rajan. Erityisen vahvasti ranualaiset menestyivät luonnontieteissä ja ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa.

Sekä tytöt että pojat menestyivät keskiarvoa paremmin

Ranuan yläkoululaiset tytöt ja pojat saavuttivat kaikilla arviointialueilla oman sukupuolensa valtakunnallista keskiarvoa paremmat tulokset.

Tytöt menestyivät erityisen hyvin luonnontieteissä ja lukutaidossa. Luonnontieteissä tyttöjen keskiarvo oli 548 pistettä, kun Suomen tyttöjen keskiarvo oli 516 pistettä. Lukutaidossa ranualaiset tytöt saavuttivat 529 pistettä valtakunnallisen keskiarvon ollessa 498 pistettä.

Myös poikien tulokset ylittivät valtakunnalliset keskiarvot kaikilla neljällä osaamisalueella. Esimerkiksi ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa ranualaiset pojat saavuttivat 529 pistettä, kun Suomen poikien keskiarvo oli 505 pistettä.

Tyttöjen ja poikien välinen ero oli pienin ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa, jossa keskiarvot erosivat toisistaan vain viisi pistettä.

Digitaaliset laitteet häiritsevät Ranualla harvemmin

PISA-tutkimuksessa selvitettiin oppimistulosten lisäksi oppilaiden kokemuksia koulunkäynnistä, opiskeluasenteita sekä digitaalisten laitteiden ja tekoälyn käyttöä.

Yksi Ranuan tuloksista erottuva havainto liittyy opiskelurauhaan. Vain kahdeksan prosenttia Ranuan yläkoululaisista ilmoitti digitaalisten resurssien, kuten älypuhelinten, verkkosivustojen ja sovellusten, häiritsevän keskittymistä kaikilla tai useimmilla luonnontieteiden oppitunneilla.

Koko Suomessa vastaava osuus oli 26 prosenttia ja OECD-maissa keskimäärin 28 prosenttia.

Myös tekoälyä hyödynnetään Ranualla koulutyössä. Oppilaista 79 prosenttia kertoi käyttäneensä tekoälypohjaisia keskustelubotteja oppimisen helpottamiseen vähintään noin kerran vuodessa. Koko Suomessa vastaava osuus oli 68 prosenttia.

Oppilaat panostivat kokeeseen

Ranuan oppilaiden yrittäminen PISA-kokeessa oli myös valtakunnallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Asteikolla 1–10 ranualaisten keskiarvo oli 7,79, kun koko Suomen keskiarvo oli 7,4.

Tutkimuksessa nousi esille myös kehittämiskohteita. Ranuan oppilaiden ympäristötietoisuutta kuvaava indeksi jäi valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. Indeksi kuvaa oppilaiden omaa arviota siitä, kuinka hyvin he tuntevat erilaisia ympäristöongelmia ja osaavat selittää niitä.

OPPIMISEN EDELLYTYKSET KUNNOSSA RANUALLA

PISA-tutkimus on ensisijaisesti koulujärjestelmien arviointiin tarkoitettu tutkimus. Yksittäisten koulujen tulokset perustuvat tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden vastauksiin, minkä vuoksi niitä tulee pitää suuntaa antavina.

Sijoittuminen valtakunnallisesti ylimpään neljännekseen kaikilla neljällä arviointialueella on hieno saavutus niin oppilaille kuin koko kouluyhteisölle.

– Ranualla oppimisen edellytykset ovat kokonaisuudessaan hyvällä tasolla. Koulumme ammattitaitoinen henkilöstö on sitoutunut opettamiseen ja ohjaukseen sekä kannustaa oppilaita oppimaan. Myös oppilaat tekevät töitä oman oppimisensa eteen, ja sinnikkyydestä löytyy paljon hyviä esimerkkejä, Ranuan yhtenäiskoulun rehtori Susanna Tervamäki sanoo.

Tervamäen mukaan myös uudet koulut ovat voineet vaikuttaa hyviin tuloksiin.

– Uskon, että myös toimivilla koulutiloilla on oma osuutensa hyviin oppimistuloksiin. Hyvät tilat tukevat sekä oppilaiden että henkilöstön hyvinvointia, ja hyvinvointi puolestaan luo edellytyksiä hyville oppimistuloksille, rehtori toteaa.

PISA-tutkimusta koordinoi Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.