Luento: Sodan ja rauhan Suomi vuonna 1945
Tämän vuoden huhtikuussa tuli täyteen 80 vuotta siitä, kun Suomi siirtyi rauhan aikaan. Vuonna 1945 elämä alkoi heräillä uudestaan muuttuneessa maailmassa.
Näkyvin muisto uuden ajan alkamisesta nykyään on, että tästä vuodesta käynnistyy myös suurten ikäluokkien 80-vuotisjuhlavuodet. On siis syytä paneutua siihen, minkälaiseen Suomeen suuret ikäluokat syntyivät. Miltä Suomi näytti jälleenrakennusajan alkaessa?
Dosentti Samu Nyströmin näyttävästi kuvitetulla luennolla paneudutaan niin vuoden 1945 suuriin sodan ja rauhan kysymyksiin kuin siihen, minkälaista aikalaisten arki oli poikkeusaikojen saranakohdassa. Mitä elämän ja arjen jatkuminen tarkoitti käytännössä vuosien sota-ajan jälkeen? Miksi pula-aika jatkui ja miten siitä selviydyttiin? Entä mitä paluu tarkoitti kaikille niille, joilla ei ollut enää kotia minne palata? Tai niille, joiden koteihin kaikki eivät enää palanneet? Vuosi 1945 oli todellinen saranakohta: sota päättyi, mutta poikkeusolot jatkuivat. Silti suomalaisissa paloi toivo paremmasta: Elämän paluu tarkoitti myös tansseja, viihdettä, yhdessäoloa ilman sodan vaaroja – ja lopulta myös suurten ikäluokkien odottamista.
Sota on palannut Eurooppaan, joten elämä sodan ja rauhan saranakohdassa on noussut ajankohtaiseksi teemaksi. Sota Ukrainassa päättyy jossain vaiheessa, jolloin samat ilmiöt ja teemat tulevat jälleen nousemaan esille. Poikkeusajat eivät muutenkaan ole meille enää vain kaukaista historiaa, vaan tuoreessa muistissa on vielä koronavuosien poikkeusolot. Näin osaamme katsoa myös vuoden 1945 poikkeusaikaa uusin silmin.
